Kun tausta ratkesi yhdellä seinällä: Villen koe-esiintymisvideo

Ville ja hyllyn edessä kuvattu ensimmäinen versio

Ville otti yhteyttä syksyn alussa, kun hän oli saanut kutsun ensimmäiseen elokuvaroolin koekuvaukseen. Hän oli nauhoittanut self-tapen kotonaan Tampereen keskustassa kirjahyllyn edessä, koska se oli asunnon valoisin kohta. Video oli ääneltään kunnossa ja esitys oli hyvä, mutta kuvassa katse eksyi hyllyn selkämyksiin, kasvien lehtiin ja ikkunaan oikealla.

Kun katsoimme nauhoitusta yhdessä, huomasin saman asian, jonka moni aloittaja kokee vasta myöhemmin: tausta kilpaili esiintyjän kanssa. Vastaanottaja ei katso videota kerran, vaan käy läpi kymmeniä saman päivän aikana. Silloin kaikki, mikä vie huomion pois kasvoilta, työntää esitystä taka-alalle.

Ville ei ollut tehnyt mitään väärin. Hän oli yksinkertaisesti valinnut paikan valon perusteella eikä miettinyt, mitä kuvan taakse jää. Siitä lähdimme liikkeelle.

Taustan valinta: mikä seinä kelpaa

Ensimmäinen kysymys oli, löytyisikö asunnosta tyhjä seinä. Ville kertoi, että makuuhuoneen pohjoisseinä oli maalattu vaaleanharmaaksi eikä siinä ollut kuin yksi pieni naulanreikä. Pyysin häntä ottamaan puhelimella kuvan seinästä ja lähettämään sen ennen kuin siirtäisi mitään.

Hyvä tausta on tasainen, himmeä ja väriltään rauhallinen. Valkoinen seinä voi kuvassa muuttua keltaiseksi tai siniseksi valon mukaan, mutta harmaa, beige tai haalea sininen pysyy useimmiten hillittynä. Kiiltävä pinta, kuten lasi tai lakattu kaappi, heijastaa valoa ja pitää välttää.

Ville seisoi aluksi seinää vasten, ja varjo kasvojen takana näytti raskaalta. Siirsimme hänet noin metrin irti seinästä, jolloin varjo pehmeni ja kasvot erottuivat taustasta selvemmin.

• Valitse himmeä, yksivärinen pinta ilman kuvioita
• Pysy noin metrin päässä seinästä varjojen vuoksi
• Tarkista, ettei taustalla näy ovia, pistorasioita tai kehyksiä

Tilan siivoaminen kameran näkökulmasta

Seuraavaksi kävimme läpi, mitä kuvaan jää, vaikka seinä olisi tyhjä. Ville asetti kameran silmien korkeudelle ja otti testikuvan. Reunassa näkyi sängyn kulma ja lattialla lojuva laukku. Kumpikaan ei ollut häiritsevä kuvassa kokonaisuutena, mutta ne kertoivat vastaanottajalle jotain, mitä esityksen ei pitänyt kertoa.

Tilan siivous kuvaa varten ei tarkoita koko huoneen järjestämistä. Se tarkoittaa sitä aluetta, jonka kehys rajaa, ja hieman sen ympärillä olevaa tilaa, johon kamera voi vahingossa vilkaista, jos sitä siirtää. Ville poisti laukun, veti sängyn peiton suoraksi ja sulki oven, joka oli aiemmin raollaan kuvan reunassa.

Kokeile samaa: kävele kameran taakse ja katso linssin läpi. Näet pian, mikä kuuluu kuvaan ja mikä ei.

Katsekohdan sijoittaminen

Villen alkuperäisessä videossa katse harhaili, koska hän luki vuorosanoja puhelimen näytöltä kameran vieressä. Vastaanottaja näki silmien liikkuvan sivulle ja alas, vaikka esitys sinänsä oli keskittynyt. Tämä on yleinen ongelma kotona kuvattaessa.

Sovimme, että katsekohta merkitään kameran viereen pienellä tarralapulla seinälle. Ville sijoitti lukemansa vastanäyttelijän repliikit kameran viereen silmien korkeudelle, niin että katse pysyi linssin lähellä. Kun hän puhui, hän katsoi pistettä, ei näyttöä.

Muutos oli pieni, mutta vaikutus oli suuri. Katse pysyi rauhallisena ja kasvojen ilmeet näkyivät ilman, että silmät karkasivat sivulle.

• Merkitse katsekohta tarralla tai teipinpalalla
• Pidä vastanäyttelijän teksti mahdollisimman lähellä linssiä
• Harjoittele kohtaus kerran ennen nauhoitusta ilman kameraa

Uusi nauhoitus ja mitä muuttui

Ville kuvasi kohtauksen uudelleen samana iltana makuuhuoneen harmaata seinää vasten. Kamera oli silmien korkeudella ja ikkunavalo tuli sivulta. Kolmannella otolla hän oli tyytyväinen ja lähetti tiedoston eteenpäin.

Seuraavalla viikolla hän kertoi minulle, että koekuvauksen järjestäjä oli kommentoinut videon selkeyttä ja pyytänyt hänet jatkoon. En voi sanoa, kuinka suuri osa siitä oli taustan ansiota, sillä kyse oli ennen kaikkea hänen esityksestään. Mutta kun kuva ei häirinnyt, esitys sai tilaa.

Ville ei ostanut mitään uutta. Hän käytti samaa puhelinta ja samaa huonetta, ja ero syntyi siitä, että hän katsoi omaa kuvaansa vastaanottajan silmin.

Mitä tästä voi ottaa omaan kuvaukseen

Villen tarina ei ole poikkeuksellinen, ja siksi se on hyödyllinen. Useimmat self-tapen ongelmat eivät johdu välineistä vaan siitä, ettei kuvaa ole katsottu kriittisesti ennen nauhoitusta. Tausta, tila ja katsekohta ovat kolme asiaa, jotka voi korjata ilman rahaa ja usein alle tunnissa.

Aloita ottamalla testikuva ja katso se sellaisena kuin sen näkisi joku, joka ei tunne sinua eikä huonettasi. Mikä kuvassa vie huomion kasvoilta? Poista se tai siirrä kamera.

Toista tämä aina uudessa paikassa. Kaikki huoneet käyttäytyvät eri tavoin, ja hyvä tausta löytyy yleensä yllättävän läheltä.

• Ota testikuva ennen kuin aloitat nauhoituksen
• Poista kaikki, mikä ei kuulu kehyksen sisälle
• Sijoita katsekohta ennen ensimmäistä otosta